Fendin muotitalo tuotti vuosi sitten erikoiserän Karlito-nimisiä, käsilaukun koristeiksi tarkoitettuja maskotteja. Karl Lagerfeldin näköisoliot valmistettiin minkistä ja hopeaketusta, hinta hipoi kahta tuhatta euroa ja tilauslistalla oli heti satoja muodinorjia. YÖK.

Ällöttävämpää härpäkettä en muista muotikuvissa nähneeni. Voiko turkista enää turhemmin kerskakuluttaa? Kuka daiju (aikuinen) ripustaa laukkuunsa etovan karvaklöntin, jonka ainoa pointti on sen törkeä hinta? Minusta tämä on käsittämättömän ankea mainosjippo laadusta tunnetulle Fendille ja varsinkin brändin kanssa uskomattomat 50 vuotta työskennelleelle Lagerfeldille. Tämä on myös kehnoa PR:ää turkisteollisuudelle, joka yrittää korostaa alansa ekologisia ja eläinsuojelullisia parannuksia. Surkeinta mahdollista imagomarkkinointia.

Muotijuorut kertovat, että suunnittelija Stella McCartney olisi lähettänyt Lagerfeldille turkistenvastaisen videon, mutta saanut sen avaamattomana takaisin, koska ”Karlilla ei ollut tarpeeksi munaa” sen katsomiseen. Eläinsuojelujärjestö Peta taas on kommentoinut aihetta toteamalla, että ”joko Lagerfeld on latvasta laho tai ainakin luovat vuodet alkavat olla takanapäin”. Siksikin Karlito on vikatikki, joka syö pahasti briljanttina pidetyn suunnittelijan uskottavuutta.

Olisi voinut toivoa, että Karlitot unohtuisivat saman tien johonkin pilailupuotiin, mutta tuollahan niitä killuu, Milanon muotiviikolla helmikuussa 2015.
Näiden laukkukoristeiden englanninkielinen nimitys on ’Bag Charm’. Charm on suomeksi taikakeino, loitsu, lumous tai amuletti. Verbinä ’to charm’ on lumota, hurmata, taikoa tai loihtia. Karlito kylläkin taipuu enemmän kirouksen puolelle.
Yleensä olen katsellut näytöksiä sillä asenteella, että mitä kreisimpi idea, sitä hauskempaa. Tässä kohtaa pröystäily ja irvokkuus kuitenkin menivät pahasti yli henk.koht. sietokynnyksen. Räyh. Sanokaa tosikoksi jos olette eri mieltä.