Kokki, varas, vaimo ja rakastaja

k3 Elämäni hirvein elokuvakokemus osuu opiskeluaikoihin New Yorkiin ja Peter Greenawayn Kokki, varas, vaimo ja rakastaja taide -elokuvaan. Tribecan satamakorttelit olivat silloin vielä vaarallista kulmakuntaa, kaupunkiin iski järjetön lumimyrsky ja muut saman seurueen ihmiset olivat pahemman kerran pilvessä (itse en uskaltanut silloinkaan, nössö).
Sinänsä upean filmin hyytävä tunnelma vyöryi valkokankaalta päällemme ja sekoittui kaupungin tuskaiseen kakofoniaan. Tuntui, että vain hulluimmat mielipuolet olivat liikkeellä, mukaan lukien raivopäisesti käyttäytynyt taksikuski. Pelottavampaa illanviettoa ei ole onneksi osunut sen koommin kohdalleni.k2
Muistojen takia tai niistä piittaamatta oli kiirehdittävä KOM-teatteriin katsomaan samainen Kokki, varas, vaimo ja rakastaja. Toinen toistaan ihmeellisempiä tuntemuksia se aiheutti edelleen, henkensä edestä ei onneksi enää tarvinnut pelätä. Oli  jännittävää nähdä tarina päivitettynä somen aikakaudelle. Toteutus kaikkineen oli molemmilla kerroilla hieno ja tyylikkään provosoiva puvustus ansaitsee erityismaininnan myös nyt (+Vilma Melasniemen olkapäät, Marc Gassot’n sääret  ja erinäiset pippelit 🙂 ).k6 kk8k1Kumpikin teos pursuaa visuaalisesti yli: kaikkea on liikaa, mutta eri tavoilla. Kom-teatterissa videon ja tilan käyttö on nerokasta. Ihastellen ihmettelin absurdeja yksityiskohtia (juonipaljastuksia vältellen: kuutti Alepan kassissa, karhu, mehukeitto ja Mannerheim?!?) Persuhenkistä urpoa en olisi jaksanut katsella näyttämöllä, arjen inhorealismissa saa niistä tarpeekseen. (Greenawayn alkuperäisteosta soviteltiin aikoinaan kritiikiksi Thatcherismille.)k5

Olo esityksen jälkeen on hämmentynyt. Kiitos illallisseurasta, ensi kerralla valitsen katsomon penkin sijasta tuolin ravintolan puolelta, ruokapöydästä. Suosittelen silti näytelmää lämpimästi, se taitaa olla kevään ehdoton teatteritapaus.k7

KOM-teatterin pressikuvat: Noora Geagea

 

Positiivinen psykoosi

a1Hoi musiikki-ihmiset! Tunnetteko sellaista käsitystä kuin “jazzpsykoosi”? Mitään muuta ei tule mieleeni, kun yritän kuvailla Kurt Rosenwinkel Bandit 65:n eilistä Euroopan tourneen avajaiskeikkaa G Livelabissa. Superhypermegawau.a4

Lavalla siis Kurt Rosenwinkel, Tim Motzer ja Gintas Janusonis, jokaisella kilometrien pituinen ansioluettelo täynnä maailmanluokan musiikkipalkintoja. Vierailevana trumpetistina uskomaton Tim Hagans.a3

a6Muusikkojen liiton omistama G Livelab on muuten Helsingin ehdottomasti paras keikkapaikka. Tärkeintä on tietenkin upea esiintyjälista, mutta kaikki muukin toimii hienosti. Valtaisat ikkunat katunäkymineen erottavat paikan muista ‘rokkiluolista’, äänentoisto on viilattu vimosen päälle Genelecin kaiuttimilla (vaatimattomat 76 kappalettako niitä oli…), baari toimii ja vessakin on hieno. Niin hieno, että keikan alkuspiikki päättyy sanoihin: “käykää vessassa”! 🙂a5

ps. Levykauppiaan ehdotus keikan aiheuttamalle mielentilalle on “sonic nirvana”

Perinnemuotia Ukrainasta

a6vita23Muotisuunnittelija Vita Kin teki viiime keväänä mahdottomasta mahdollista ja puki ukrainalaiset kansallispuvut ja maansa käsityöperinteen kertaheitolla maailman muotieliitin päälle ja kaikkien tietoisuuteen. Vyshyvanka-tekniikaksi kutsutulla koristelulla kuorrutetut kesämekot olivat yhtäkkiä muotitoimittajien (Anna Dello Russoa ja Viviana Volpicellaa myöten), bloggarien ja ostajien kärkikaartin lemmikkejä. Aika on näköjään kypsä slaavilaisille vaikutteille ja vastaiskulle massamuotia kohtaan siitäkin huolimatta, että minimalismiin taipuvaiset, varman päälle pelaavat pukeutujat todennäköisesti säikähtävät väriryöpsähdystä.a7vk2
Kuvissa upeilta näyttävät vaatteet ovat vaikuttavia myös livenä: Barneys New Yorkin mallistoista ne jäivät mieleen laatunsa, runsautensa ja hienon ristipistotekniikkansa ansiosta. Huippulaatuinen pellava kohtaa ylellisen silkin. Hinnat ovat kuitenkin hurjia: pellavamekko huitoo parissa tonnissa ja puserokin maksaa melkein tonnin. Matchesfashion.comissakin hinnat ovat melkein yhtä korkeat.vkvk3
Yllättäen Etsyn nettikauppa on täynnä “Vita Kin tyylisiä” perinnevaatteita, joiden kuvina ovat häikäilemättömästi täsmälleen samat tai ainakin identtiset vaatteet, muutamalla satasella. Millaisilla säännöillä Etsy-kauppa mahtaa toimia Unkarissa? Saisiko sieltä sitä mitä tilaa? Uskaltaisiko ottaa riskin?
a6

Ja kuka tekisi saman trenditempun suomalaiselle käsityöperinteelle? Saisi mielellään olla joku positiivisesti suuruudenhullu luova tyyliniekka…

muotikuvat: Vogue.com

Good Karma

57-8512_m0013559_fr57-8517_m0013563_baLoputtomalta tuntuneen räkätautimaratonin jälkeen uskallan vihdoin taas kampeutua pilatessalille, mutta kulahtaneet reenirikoot kaipaavat kipeästi pientä updeittausta.
Kuin tilauksesta Ellos lanseeraa uuden joogavaatemalliston, jossa kaikki palikat ovat paikallaan: kivat perustuotteet, hyvät materiaalit, toimiva yhteistyökuvio, selkeä kokonaisuus, rento yleisilme.
Osuipa sopivasti. Pehmeät bambubyysat jalassa on helpompi aloittaa hillityn hallittu paluu harjoitteluun.
Sense of Karma -tuotemerkki tekee yhteistyötä ruotsalaisjohtoisen  Help@Hand hyväntekeväisyysjärjestön kanssa, joka auttaa filippiiniläistyttöjä kouluttautumaan. Kannatetaan!57-8522_m0013567_fr13-1401_m0013555_fu

Aalto Pre-Fall ’17

13-aalto-prefall-2017Tuomas Merikosken Aalto vaatemerkin syksyn ennakkomalliston nimi on Paradise Lost.
Ensivilkaisulla mietin, että koko modernin arkipukeutumisen käsite on purettu sauma kerrallaan osiin ja kasattu sitten uudelleen, mutta vähän eri järjestykseen. Saumoihin on tikattu tummaa huumoria, suomalaista pimeyttä ja pohjoista vakavuutta. Arvosta tai älä, minua mallisto puhuttelee.
Tykkään kuvien tunnelmasta: haluan ehdottomasti tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Nämä mimmit näyttävät vahvasti siltä, että kaikki on mahdollista…

03-aalto-prefall-2017 04-aalto-prefall-2017 10-aalto-prefall-2017 13-aalto-prefall-2017 14-aalto-prefall-2017 17-aalto-prefall-2017 20-aalto-prefall-2017Suomessa Aaltoa myy asuna.
kuvat: vogue.com

New York, Highlights

a2Vinkkejä onnistuneeseen Manhattanin matkailuun:
Mene sinne, minne muut eivät mene. Pääset kurkkimaan tavallista arkea paikallisten parissa. Vältä vellovia ihmismassoja: tungoksessa tyhmyys tiivistyy (erityisen hirveä uusi turistimagneetti on Trump Tower, jonka edustalle pösilöt kokoontuvat toljottamaan).a10
Pieni on kaunista, myös pilvenpiirtäjien keskellä. Etsi piskuisin putiikki, syö syrjäisimmässä ravintolassa, kolua takakujien galleriat, kahvittele kotikutoisessa kuppilassa, mene museoon joka hurmaa hiljaisuudellaan.
Jos isot nähtävyydet kuitenkin kutsuvat, valitse aikainen aamu tai iltamyöhä, minimoit ylimääräisen älömölön.nyc2

Hyväksi havaittuja:
the High Line
Turistireitti, mutta yksinkertaisuudessaan nerokas tapa hyödyntää kaupunkimaisemaa, taidetta ja vanhoja rakenteitaaa1Balaboosta restaurant
Vaikutteita Lähi-idästä ja Välimereltä, jo perinteeksi muodostunut lemppariravintola Lower East Sidella.

balaboosta_food_yemenitepizza-28-web
Bowery Ballroom
Sympaattinen, Tavastian kokoinen vanha keikkapaikka kaukana massaviihteestä ja stadionmöyhötyksestä.

bb
The Wayfarer restaurant
New American cuisine, kunnianhimoista uutta Top Chef-ainesta Central Parkin eteläreunalla.

bbb
National Museum of the American Indian
Tiesitkö, että Manhattan on nimetty siellä asuneen inkkariheimon mukaan?

bb2
Barneys New York
Muotitaivas, varsinkin tammikuussa, kun esillä ovat yhtaikaa kevään uutuudet ja syksyn alet.a5Ylimmät kuvat: MoMa, Bergdorf Goodman ja Chelsea Market.

BDDW, makein sisustuskauppa ikinä

s5s10Löysin Manhattanin Crosby streetiltä kaikkien aikojen kummallisimman, kauneimman ja komeimman sisustusliikkeen, BDDW:n.
Sokkeloisen tilan uumenista löytyi erikoisia täytettyjä eläimiä, massiivisia puuhuonekaluja, pornokuvilla koristettuja posliiniastioita, mielikuvituksellisia valaisimia, taidetta, tekstiilejä, valikoituja vintage-vaatteita ja vaikka mitä muuta. s9

s8s7Epätodellista tunnelmaa ei vähentänyt se, että puikkelehdin huoneesta toiseen nurinkurisessa järjestyksessä: viereisen Rick Owensin putiikin viehättävä Isabelle (huipputyylikäs 6-kymppinen myyjätär) oli päästänyt minut seikkailemaan takaoven kautta. Kuljeskelin ja ihmettelin, eikä minulla ole aavistustakaan miten olisi pitänyt toimia, jos olisin halunnut ostaa jotain. Lastaushommissa ollutta partaveikkoa lukuun ottamatta olin paikassa aivan yksinäni, eikä hintalappujakaan ollut missään. s6s2s3s1Ulos astellessani olo oli kuin Liisalla ihmemaassa. Mitä juuri äsken tapahtui?