Talven pisin päivä on selätetty, nyt mennään kohti valoa ja kevään vehreyttä. Menestyksekästä Uutta Vuotta 2018 kaikille!
Tag Archives: Vallilan siirtolapuutarha
Kylmän kesän kuvia
Kulunut kesä meni ohi tehokkaalla pikakelauksella ja tomerasti esiviilennettynä. Mukaan ei mahtunut sen enempää lomaa kuin helteitäkään. Vasta nyt, marraskuun musertaessa mielialaa ehdin kurkkia kesäiltaisin ja sunnuntaisin napsittuja puutarhakuvia. Onhan siellä sittenkin tapahtunut kaikenlaista, vaikka vaikutelma jääkin vaisuksi. Ehkä ensi kesänä saadaan revanssi…
Peto on irti! ;-)
Peto on irti! The Number of the Beast! 666!
@Stockmann
@Vallilan siirtolapuutarha 🙂
Pakkasen puraisemat
Kymmenen astetta pakkasta lumettomassa puutarhassa.Kuvissa ruusukaali, mansikkamaa, pensashanhikki ja lehtikasa huurteisilla jäähileillä kuorrutettuna.
Winterwonderland, 8th Nov. 2016
Talvi, Helsinki, 8. marraskuuta 2016, -5 C.
Oh yes, we are loving it!
Rönsyleinikki-inhokki
Julistin kesällä sodan rönsyleinikkiä vastaan – ja hävisin.
En ehtinyt (lue: viitsinyt) kaivaa niitä kaikkia ylös ja sen huomaa! Rönsyjä on ihan joka paikassa. Kukkapenkkejä uhkaa täydellinen vallankaappaus. “Jaahas, puutarhuri on ollut pitkällä lomalla”, sanoisi eräskin tuttu ammattitarhuri. Ensi kesänä on siis aivan pakko kitkeäkitkeäkitkemistään…
Rönsyleinikki (Ranunculus repens) on puutarhapalstani suvereeni ykkösinhokki, mutta jollain omituisen käänteisellä mielenkiemuralla kiinnitin silti huomioni Flora of Finlandin kauniiseen kuvaan kyseisestä kiusankappaleesta. Yksinään, komeasti kuvattuna ja mustaa taustaa vasten leinikki onkin yllättävän sympaattinen kukkanen. Luonnonlajien aatelia.
Flora of Finlandin kauniiden kasvikuvien ideoijina toimivat valokuvaaja Laura Rautjoki ja sisällöntuottaja Anna-Mari Lämsä. Tarkkaan valituissa kuvissa vähemmän on enemmän ja yksittäinen kasvi saa aina täyden huomion (tekstit olisin ehkä laittanut piirun verran pienemmällä).
En voinut vastustaa, tilasin itselleni jättijulistekokoisen version kuvasta, joka pääsee hyvälle paikalle keittiön yrtti-ikkunan viereen. Lupaan ja vannon, että se on tästä lähtien tämän talouden ainoa rönsyleinikki…
Exit auringonkukka
Tehokasta toimintaa varpusilta. Auringonkukat tyhjennetty hetkessä siemenistä. Tyhjät ‘lokerikot’ näyttävät kiehtovilta. Varma syksyn merkki tämäkin.
Sunnuntain syysvärit
Olipa ihanan kuulas syyssunnuntai. Puutarhassa näytti vielä kesäiseltä, mutta pensasmustikka ilmoitteli jo syksystä.
Voimakas punainen ja vahva vihreä, näillä siis mennään seuraavat pari viikkoa. Ovat sattumoisin supermuodikkaitakin. Ja toimivat erinomaisen hyvin myös illallispöydässä. Oman sadon punajuuret ja palmukaalit löysivät toisensa pestopastan kastikkeessa. Nam!
Juuripersiljat
Saanko esitellä: juuripersiljakolmoset Hupu, Tupu ja Lupu!
Nämä nähdessäni muistui mieleeni, miten jossain Harry Potter leffassa juurakot kiljuivat kun niitä nosteltiin ruukuista velhokoululaisten alkeistunnilla…
Sukulaissieluja, selvästikin! 🙂
(Petroselinum crispum var. tuberosum)
Ranskalainen omenasesonki!
Aamu alkoi herkullisesti “oman elämäni Marie Antoinette” hetkellä; ei ollut leipää, piti syödä leivoksia! Tarkemmin sanottuna omenapiirakkaa. Myös omenatorttua, omenapannaria, omenakiisselillä täytettyjä köyhiä ritareita ja omenasosetta piparkakun päällä on tullut ahmittua, tuoreista ompuista puhumattakaan.
Omenat valloittavat muutenkin koko keittiön. Uunijuuresten sekaan on livahtanut kirpeitä omenalohkoja, samoin sosekeittoon. Omenafenkolisalaatti, chutney ja mehu on nekin jo testattu.
Paras resepti omenapiirakalle löytyy Prisca Leclercin Tarte Tatin kirjasta ja parhaat omenat jo melkein kaatuneesta, ontosta pihapuusta. (Lisäksi tarvitaan vain voita, sokeria, vehnäjauhoja ja hyvä pannu). Priscan ranskalaisen klassikkokakun kinuskinen omenatäyte on herkullista myös jätskin kanssa tai ihan sellaisenaan, tilkalla calvadosta tai ilman. Nam!
Haipakka 