Black and White Recordsiin saapui juuri yli tuhannen vinyylin erä. Sinne siis!
Hyvää viikonloppua!
Black and White Records
Toinen linja 1, Hki 53
ma-pe 10-18, la 10-15
Monthly Archives: February 2014
Teevee-sukat
Vapise Lenitan tennis-sukka, täältä tulee itse tehty teevee-sukka!
Talven pimeys aiheutti täydellisen nuupahtamisen ja jokailtainen telkkarin edessä nuokkuminen rupesi tympimään. Edes jotain tehdäkseni neuloin sukat, sitten toiset ja kolmannetkin. Pian niitä oli vino pino. Melkein jokaisessa sukassa on muutaman silmukan virhe, yleensä siinä kohdassa, missä TV poikkeuksellisesti hetkellisesti näytti jotain katsomisen ja keskittymisen arvoista. Onneksi sellaista ei tapahtunut kovinkaan usein.
Kaikki sukat neuloin Novitan 7 veljestä villalangasta. Seuraavaksi taidan siirtyä pipoihin, niihin ihan pieniin hipsterinmentäviin….
Kasvimaan kauhu nro 1
Jos aiot tehdä tsiljoona muuta puutarhuria vihreäksi (heh!) kateudesta ja matkustaa Lontooseen ’RHS Chelsea Flower Show’ puutarhanäyttelyyn, saatat kohdata yllättäviä vieraita. Ennakkotietojen mukaan puutarhaan on nimittäin päästetty KANI!
Ei tosin ihan mikä tahansa pupu, vaan Liisa ihmemaassa –kirjasta tuttu Valkoinen kani alias Pekka-kani. Värikkäät patsaat sen sijaan ovat olleet kiellettyjä näyttelyn järjestyssäännöissä alusta asti eli vuodesta 1913, joten puutarhatonttuja siellä ei suvaita.
Tänä vuonna näyttely esittelee ennakkoluulotonta nuorta puutarhasuunnittelua poikkeuksellisisten teemojen kautta. Mukana ovat mm. sateen voimaa esittelevä ekologinen tarha, oppimisympäristöksi kehitetty puutarha, sekä toivon ja toipumisen tarhat (Afganistanin sodan veteraaneille ja ensimmäisen maailmansodan muistolle), paratiisia tietenkään unohtamatta.
Jos nyt innostuit, pidä kiirettä. Liput myydään vuosittain loppuun jo hyvissä ajoin.
RHS eli Royal Horticultural Society on Britannian johtava puutarhanhoidon edistämiseen keskittynyt hyväntekeväisyysjärjestö.
Chelsea Flower Show 20-24.5.2014.
Syötävän hyvä kukkapenkki
Loskaa, liukasta ja synkkää. Tuulee päin näköä. Kylmää.
Täydellistä! Just oikea keli kevään kylvösuunnitelmien tekoa varten.
Ensin tunti luovaa pläräystä ja toinen tiukkaa tutkimusta: kasvatusohjeita, aikatauluja ja vertailuja. Päällimmäisenä syksyllä laadittu todo-lista kasvimaalta.
Taidan mennä aika perinteisillä yrteillä ja juureksilla, mutta helmikuussa on helppo haaveilla eksoottisistakin kasveista. Kaikkeahan pitää kokeilla kerran…
Lämmin mökinseinä toimi viime vuonna hyvänä taustana erilaisille tomaateille ja yrteille, ne palaavat myös ensi kesänä. Samoin ruukussa viihtynyt ananaskirsikka. Jossain vinkattiin, että bataatista saa kauniin köynnöksen, sitä kokeilen. Kukkapenkin reunoille aion tunkea näyttäviä kaaleja. Lehtikaali, mustakaali, mangoldi…
Omenapuuhun viritän ehkä koristekurpitsaköynnöksen. Valkosipulin unohdin kylvää syksyllä, samoin palsternakan, ehtiiköhän ne vielä? Myös piparjuurta pitää tunkea jonnekin. Ja metsämansikkaa portin pieleen? Munakoisontaimi menee hyvin tuettuna johonkin suojaiseen nurkkaan (viimeksi se teki itsemurhan kasvattamalla niin isot hedelmät, että kaatoi itsensä ruukkuineen päivineen).
(kuvassa munakoisonkukat)
Jossain vaiheessa ehkä kukkiakin kaiken tän syötävän väliin?
Maa-artisokkaa pitää hillitä ihan tosissaan ja karviaispensaan sisään kasvanut parsantaimi siirtää. Ja sitten on se raivostuttava minttupöpelikkö. Vadelmat tarvitsevat uudet tuet ja yrtinkasvatuslaatikot uuden paikan. Ruusuryteikköäkin on vielä raivaamatta eikä omenapuun latva suostu pysymään säädetyssä mitassa. Auts, jo pelkkä suunnittelu saa selän ja kädet särkemään. Oma extreme-ratani! Aika tajutonta, miten paljon kaikenlaista mahtuu siirtolapuutarhan pihaan.
Into&Nana
Saanko esitellä:
ihanainen tyttöystäväni Nana.
Tässä tsempataan ihan täysillä, neiti taisi olla ensimmäistä kertaa mun luona yökylässä.
Nana on tumma ja tulinen, ja pistää meitsin aika hyvin järjestykseen. Ollaan treffailtu jo kolme vuotta ja silti mennään aina onnesta sekaisin, kun tavataan. Nana on vienyt mua sienimetsälle ja mönkkärisafarille.
Mä oon esitelly Nanalle Tölikän kulmia. Meillä on aika hienot tanssimuuvit.
Viime talvena möyrittiin lumessa…
…ja syksyllä riekuttiin omenapuun alla.
Sisällä ei muka saa älömölötä, joten keskitymme pussailuun.
Quelle Nana!
Bye bye Burberryn ruutu
Burberry esitteli ensi talven Prorsym-mallistonsa Lontoossa. Ei ainoatakaan beigeä ruutua, mutta kukkia, kiehkuroita ja värikkäitä kuvioita sitäkin enemmän. Jee!
Perinteikkään brittimerkin huima loikka uuteen tyyliin ei kuitenkaan kisko mallistoa pois juuriltaan, päinvastoin. Kokoelman innoittajaksi mainittiin viime vuosisadan alussa vaikuttanut taiteilija-kirjailija-filosofi-ryhmä ’The Bloomsbury Group’. Ryhmä kokoontui aikoinaan Charlestonin maatilalla, jonka entisöintiin Burberry nyt osallistuu. Christopher Bailey, Burberryn suunnittelija ja toimitusjohtaja sattuu myös olemaan Bloomsbury-ryhmään kuuluneiden taiteilijoiden innokas keräilijä.
(Bloomsbury Group, Vanessa Bell & Virginia Woolf, 1903)
Jännää, miten ensisilmäyksellä hippimäinen mallisto asettuu kivasti aloilleen, kun suunnitteluprosessin taustoja ja historiaa vähän avataan. Vaatteissa häivähtelee ihan selvästi tunnelmia englantilaisesta ruusutarhasta, boheemista aristokratiasta ja brittiläisistä traditioista. Vahva tarina inspiroi uudistumaan.
(ovimaalaus Charlestonissa)
Jääkö ruutu nyt vain kiinankopioihin ja gangsta-teinien lippiksiin? Niiden kanssa Burberry on ollut enemmän kuin pulassa. Kun klassikkoruutua rupesi näkymään liikaa yhdistettynä kaulassa roikkuvaan, mersun keulasta pöllittyyn logoon ja muuhun bling-blingiin, alkoi kartanonrouvan tyyliä havittelevaa asiakasta hirvittää.
Tuskin ruutu Burberryltäkään täysin katoaa, mutta on ilo nähdä, että heillä on rohkeutta ravistella pölyyntyvää statussymbolia näin rempseästi.
Daniella Westbrook, 2007
kuvat style.com, dailymail.co.uk
Talviunilla
Puutarhamökki uinuu talviunilla. Sitä ei nyt saa häiritä mutta kahden kuukauden kuluttua on jo täysi härdelli päällä…
Hyvää Ystävänpäivää!
Mitä jäbät duunaa?
Sori! En voinut vastustaa kiusausta. 🙂
kuva mapista ö, osasta sensuroidut, aiheena dorkat pennut 2009
Introducing Into
Terve. Mä oon Into, kohta 5 v. Oon omasta mielestäni koiramaailman Brad Pitt. Hurmaan kaikki.
Harrastan junabongausta, dallailua, deittailua, fudista, vapaapainia ja päikkäreitä. Teen välillä mallintöitä ja käyn duunissa levykaupassa. Kesällä mulla on vartiointitehtäviä ja raksahommia.
Aattelin, et esittelen teille pian tarkemmin mun duuneja ja frendejä ja muuta nastaa. Ei mulla muuta tällä kertaa. Adios amigos. Palataan!
Haipakka 