Paperiperhosia

ppOho, taisin vahingossa vähän askarrella. Miten omituista!
En ole askartelijatyyppiä, en sitten yhtään! Tai en ainakaan myönnä olevani, vaikka kaikki vähänkin origamiin viittaava herättää heti uteliaisuuteni ja kokeilunhalun. Paperin taittelu on vaan jotenkin meditatiivista. Ihailen origami-taitureiden osaamista ja sorminäppäryyttä mutta tykkään loppupeleissä aina eniten niistä kaikkein yksinkertaisimmista muodoista. Myös epäsymmetrisesti vinksahtaneet mallit viehättävät.
ppppTuli siis puolihuolimattomasti tehtyä pino paperiperhosia. Niissä on tasan kaksi paperinpalaa, jotka on taiteltu vinosti haitarille ja sidottu keskeltä (tai vähän sinne päin) yhteen. Simppeliä. Materiaalina vuoden vanha tanskalainen muotilehti. Mihinköhän noi nyt laittaisi, pois lojumasta pöydän kulmalla…
pppp_ppppppEttei vahingossa lipsahda liikaa askartelunpaskartelun puolelle, paljastan, että perhoset valmistuivat lauantaisen leffaillan sivutuotteena melkein itsestään, kiitos Kaurismäen Calamari unionin. Ehkä se selittää tummahkot sävyt. Ja itselle epätyypillisen käytöksen. Vai mitä, Frank?

Tämä sen sijaan ei selityksiä kaipaa:
https://www.youtube.com/watch?v=x_41lpy2PhM