Keittiön ikkunalaudalle pesiytynyt minttupuska on sinnikäs sissi: se on kuivahtanut, repsahtanut, kaatunut kyljelleen ja menettänyt latvansa moneen otteeseen talven mittaan. Silti se vaan sinnikkäästi ilahduttaa värillään, tuoksullaan ja muodollaan. Ennen kaikkea se luo uskoa siihen, että kyllä se kevätkin sieltä sittenkin tulee, kaikessa tuoreessa vihreydessään. 
Minttu päätyy keittiössäni useimmiten:
– teekuppiin hunajan kanssa
– vihreään salaattiin korianterin, basilikan ja persiljan kaveriksi
– kuminalla maustetun lampaanpaistin koristeeksi
– tahinista, jugurtista, oliiviöljystä ja sitruunasta tehdyn kastikkeen pinnalle
– rommipaukkuun limetin lisukkeeksi
– suoraan pensaasta nälkäisen kokin suuhun
psst. kestävä yrtti-yksilöni on ruokakaupasta ostettu, Järvikylän vahva minttu.
Tag Archives: kevät
VERSOOo
Koko viikon on tuntunut siltä, että kevät ja kesä tulla tupsahtivat yhtaikaa. Ja nyt sitten ilmeisesti syksykin puskee siihen samaan sumppuun…
Siitä piittaamatta tuhlasin pennoseni Puutarhaliiton taimitorilla Teurastamon VERSOOo kevätmerkkinoilta. Mukaan tarttui mm. tomatillo, maissia, sitruunatimjami, kreikanbasilika, chili, kirsikkatomaatteja, kurpitsoita, huovinkukkia…
Sadetakki päälle ja pihalle. Ehkä.
Sininen kevät
Kevät. Kesä. Molemmat. Täällä. Nyt. Ei lisättyä sokeria mitään. Täydellistä!
Vihreää valoa
Talviaurinko teeskenteli tänään hetken olevansa kuuma ja keväinen. Ei uskoisi, että kumipuu ja lippia nojailevat ikkunaruutuun, jonka takana on parikymmentä astetta pakkasta. Kohta sitä uskaltaa jo kuvitella vielä jonain päivänä olevansa samalla planeetalla kuin mintturuukkuun karkaava samettikukka tai terassinreunaa koristava kevätkullero… 
Pellavaista
Tämä on puhdas vahinko, ei missään nimessä mikään suunniteltu statement:
meillä on verhon värinen koira, koiran värinen lattia ja lattian värinen verho.
Pirunmoinen pellavansävyinen kierre!
Kokonaisuus on harmonisen helppo juu ja kaikin puolin rauhallinen joo, mutta myös ääh hajuton ja plääh mauton. Turvallisuudessaan toimiva, yllätyksetön osiensa summa. Jotain kirkastusta skenario selvästi kaipaa!
Pää patterin välissä goisaava Into laitetaan pikimmiten pesulle vaalenemaan ja lattialle näytetään juuriharjaa. Verho selviää tuuletuksella ja tukistuksella. Se on Marimekon tehtaanmyymälästä puoli-ilmaiseksi ostettua raakapellavaa, joka on leikelty jo kolme kertaa eri muotoon, saumurinsaumat vaan lisääntyy kierros kerrallaan. Kämpästä toiseen, suojaverhosta ikkunaan, neljästä pienestä ikkunasta yhteen isoon, raakareunainen kankaanpala on onnistunut sopeutumaan tilaan kuin tilaan. Se on ja pysyy. Ehkä kuvasta puuttuva palikka eli keväinen kirkastus onkin vaan päivänvalo…
Värikkäämpää pääsiäisviikkoa!
Hiekkamyrsky Helsingissä
Katupöly. Taivas ruskea. Tomupyörre rullaa tiellä. Kurkkua kuivaa. Silmissä hiekkapaperia. Suussa sahajauhoa. Köhköh. Kevät?
Pölykausi on etuajassa joten käytän sitä tekosyynä kääriytyä erilaisiin suojaaviin huiveihin, kaapuihin ja shaaleihin kuin mikäkin beduiini. Maastoudun maisemaan hiekan, tomun ja soran kaikissa sävyissä. Suojaan hiukset, kasvot ja hartiat.
On varmaan ollut juuri tällainen päivä, kun ylellisen Balmuir-merkin perustaja Heidi Jaara on käväissyt pääkaupungissa ja nimennyt osan ihanan pehmeistä cashmir-asusteistaan osuvasti Helsinki-mallistoksi. Todelliset täsmätuotteet tässä ja nyt! Voi vain kuvitella, minkälaisen rutikuivan föhn-tuulen tuivertamaksi pohjoisessa asuva yrittäjä onkaan täällä joutunut. Nimihän on selkeästi täysin “tuulesta temmattu”!
Värivalikoima on toki paljon laajempi, mutta juuri nyt neutraali linja houkuttelee. Heleät kevätvärit sitten vähän myöhemmin. Sitten kun hiekkamyrskykausi muuttuu hiekkarantakaudeksi.
ps. muistatteko, miten Daruden Sandstorm videolla kirmaillaan pitkin Helsinkiä? Voi ei, miten 15 vuoden takainen video voikin nyt katsottuna olla noin liikuttava!
kuvien myssy ja huivit: Balmuir
Hiekka-Simpsonit: kuva ja artisti tuntemattomia.
Puutarhurin keväthepuli…
Epäilettekö kuuluvanne hieman tärähtäneiden kaupunkitarhurien heimoon?
Kiitos samoin!
Tunnusmerkkejä ovat ainakin nämä:
– tammikuu on ainoa kuukausi, jolloin etanankuvat eivät aiheuta paniikkihäiriötä
– helmikuussa alatte vähitellen räpistellä irti kuukausien horrostilasta
– tilailette impulsiivisesti erilaisia eksoottisia siemenluetteloita
– kaivelette omia siemenvarastojanne kuin mitkäkin gerbiilit
– kyttäätte auringonvaloa sekuntikellon kanssa
– ikkunalaudoille alkaa muodostua ruuhkaa
– ulkolämpömittari on pahin vihollinen ja tärkein liittolainen
– toljotatte lumista puutarhaa ”sillä silmällä”
– luuhailette päämäärättömän näköisenä kukkakaupoissa
– viitsitte ihan loputtomasti kaivella netistä eri yrttilajikkeiden nippelitietoja
– aloitatte neuroottiset pakasteittenpurkuviikot ja soseutetun kasvisruokavalion
– keskustelette suvereenisti eri punajuurilajikkeiden kasvuvaatimuksista
– ennakoitte kasvimaan kääntöhommia varaamalla ajan kiropraktikolta
No, kai sitä ihmisellä huonompiakin harrastuksia voisi olla…
kuvat: Vyacheslav Mischenko (Daily Mail)
Kolme, kaksi, yksi, kevät!
Täällä oltais vähän niinkuin lähtökuopissa….
…N…
…Y…
…T…
…Nyt!
KEVÄT! Hyvää pääsiäistä!
Värikästä viikonloppua!
En harrasta rantalomailua, enkä ole mikään auringonpalvoja, mutta ”Hilfigerien perhepotrettiin” haluaisin hypätä mukaan.
Hyvä fiilis. Lämpö. Aurinko. Värit. Meri. Varpaat kuumassa hiekassa. Hyvä fiilis!
Näin toimii hieno mainoskampanja: ilman kikkailua tai venkurointia, vain huolellisesti tehty ihana kuva, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja saa malliston näyttämään timantilta.
Kesäkelejä odotellessa kääriydyn oranssiin takkiini ja keskityn pitämään pimeän loitolla. Energistä viikonloppua!
kuva: Tommy Hilfigerin kevät/kesä 2014
Haipakka 