Vihertää…

Kalenterin väriperiaate: jouluna pitää olla valkoista ja vappuna vihreää, ei toisin päin. Ensimmäinen ei viimeksi toteutunut eikä taida toteutua toinenkaan. Mutta vähitellen, vääjäämättä, vihreään suuntaan kuitenkin mennään. Ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Yöpakkasten takia istutukset jumittavat vielä keittiön lattialla, ei kiva.

Kilpipiilea ja viherminttu siinä sivussa kiittävät, ne saivat uudet ruukut ja lisää multaa, kun istutusruukut loppuivat kesken.

Nelson Gardenin MikroLeaf vihanneskrassit pyrkivät jo ulos.Turbaanikurpitsan ensiesiintyminen. Jättiläisauringonkukkien vauvavaihe.

(Ylimmässä kuvassa 12 v. laakeripuu imee valoa ikkunasta.)

Minttu, my love

m1 Keittiön ikkunalaudalle pesiytynyt minttupuska on sinnikäs sissi: se on kuivahtanut, repsahtanut, kaatunut kyljelleen ja menettänyt latvansa moneen otteeseen talven mittaan. Silti se vaan sinnikkäästi ilahduttaa värillään, tuoksullaan ja muodollaan. Ennen kaikkea se luo uskoa siihen, että kyllä se kevätkin sieltä sittenkin tulee, kaikessa tuoreessa vihreydessään. m2Minttu päätyy keittiössäni useimmiten:
– teekuppiin hunajan kanssa
– vihreään salaattiin korianterin, basilikan ja persiljan kaveriksi
– kuminalla maustetun lampaanpaistin koristeeksi
– tahinista, jugurtista, oliiviöljystä ja sitruunasta tehdyn kastikkeen pinnalle
– rommipaukkuun limetin lisukkeeksi
– suoraan pensaasta nälkäisen kokin suuhun
m3psst. kestävä yrtti-yksilöni on ruokakaupasta ostettu, Järvikylän vahva minttu.

Samettikukka sekoilee

hopeasamettiOutoja luonnonoikkuja, osa triljoona:
Istutin samettikukan taimia kasvimaalle, ruukkuihin ja perennapenkkiin. Ne kaikki muuttuivat parissa päivässä kirkkaan hopeanhohtoisiksi. Minkä takia!?!?! Todella todella outoa. Onkohan aurinko polttanut, halla palelluttanut, vahva multa yliravinnut, kuiva keli kiduttanut, kasvitauti iskenyt, joku ulkoavaruuden olio hyökännyt vai mikä ihme? Muissa kasveissa ei näy mitään vastaavaa, eli en voi edes väittää, että joku olisi käynyt spreijailemassa hopeista maalia kukkasiini. Perunapenkin vieressäkin on nyt rivi kiiltävän muovikukkamaisia taimia. Hengissä nuo  samiksetkin kuitenkin näyttävät olevan ja uudet lehdet ovat vihreitä….hämärää!

Basilikanpoikasia

basilikataimilamopinaatti

Keittiö on juuri nyt kuin mikäkin viherhautomo, kaikki tasot täynnä basilikanpoikasia, korianterinpentuja, lamopinaattivauvoja ja jos jonkinlaista muuta versoa, alkua ja taimentapaista.korianteri

Ihme juttu, että jos siemenpussissa lukee ‘parasta ennen 2012’, ne itävät vuonna 2015 sataprosenttisesti, mutta jos siellä on maininta vuodesta 2016, yhtään mitään ei tapahdu. Kuranttia kamaa nuo vanhemmat ja kypsemmät, näemmä. Vai voisiko johtua siitä, että ovat saaneet talvehtia nätissä laatikossa…laatikko

Tsiljoona tsinniaa

tsinnia1Ou nou, nää tyypit otti ja iti kahdessa päivässä.
Hippasen liian aikaista, hitaampikin vauhti olisi kyllä riittänyt. Siellähän sataa vielä lunta! Mokailin viime syksynä siementen kanssa sillä lailla, että ne unohtuivat mökkiin, jossa lämpötila käväisi ihan vähän pakkasen puolella. Kirosin, että meniköhän siinä koko varasto piloille. Heittelin osan siemenistä multaan jo nyt, kun epäilin että mikään ei ehkä enää suostu itämään. No, nyt näyttää siltä, että tuollainen lyhyt impromptu kylmäkäsittely teki pelkästään hyvää. Pikakylmäys! Näillä näkymin pihalle tulee ensi kesänä ainakin miljoonabiljoona tsinniaa ja huushollissa syödään pelkkää lehtikaalia…
tsinnia2Sitten vielä oodi kertakäyttömukeille: olen todennut ne supertoimiviksi idätysruukuiksi syystä, että a) tussilla on helppo kirjoittaa nimi mukin kylkeen, b) läpikuultavasta mukista näkee, onko multa kuivaa vai märkää, c) pohjaan on helppo tintata reikiä, d) mukin voi surutta leikata halki ilman, että juuret repeilevät ja tietysti, e) ovat ehdottomasti halvin tapa aiheuttaa itselleen taimien yliannostus!
Huom! Obs! Kevätmessut 26-29.3.2015 Messukeskuksessa.