Kaupunkikesä on ollut kiireinen, siirtolapuutarhapalstalla on kerennyt käydä vain sunnuntaisin. Kosteus on siellä tehnyt tehtävänsä, paikka muistuttaa viidakkoa. Hyvä niin, hiekka-aavikko olisi kuivaa katseltavaa.
Tilaan vielä elokuulle intiaanikesän, helleaallon ja lämpöennätyksen!
Tag Archives: puutarha
Mehiläisiä ja Marimekkoja
Eilen vielä ahkeroin aurinkoisella kasvimaalla kilpaa mehiläisten kanssa. Ihastelin nokkosperhosen siipien ihmeellistä alapuolta ja kauhistelin etanoiden määrää.
Tänään syyssade pyyhkii jo värejä pois ja sähköpostissa vilahtelee Marimekon Pre Spring 2017 mallistojen kuvia.
Missä vuodenajassa tässä nyt oikein pitäisi osata olla?
Jospa valitsen yhdistäväksi tekijäksi kirkkaan kullankeltaisen ja tuiman ukkospilven harmaan. Aksenttina sopivasti mustaa ja tasoitusta vanhan kaarnan ruskeasta. Niillä mennään, sesongista toiseen.
muotikuvat: Marimekko, Pre Spring 2017, myymälöissä alk. joulukuu ’16.
Unikko vs Maestra 10-0
Vapiskaa Maestrat, Afterit, 50 Shades of greyt ja muut pikkutuhmat lomalukemiset. Paljon paljon villimpi meininki löytyy kukkapenkistä! 😉
Sininen kevät
Kevät. Kesä. Molemmat. Täällä. Nyt. Ei lisättyä sokeria mitään. Täydellistä!
Nurinkurin puutarhassa
Tänään ihmettelin leppäkerttua, joka ei suostunut syömään lipstikankukasta tarjottuja kirvoja. Sadattelin karviaispuskasta tunkevaa maa-artisokkaa. Tuijottelin pionipensaasta puskevaa maissia ja helokeista nousevaa rakuunaa.
Tykkäsin ruusuista, jotka kukkivat kirsikkapuussa ja muistelin viimevuotista jättikurpitsaa, joka kiipesi omenapuuhun. Kaikki tuntui olevan vähän tillintallin, nurinkurin ja vinksinvonksin.
Siis sellainen aika tyypillinen “ahteri-edellä-puuhun-päivä” 😉
Puutarhaunelmapainajainen
Puutarhassa sipsutellessani huolehdin aina, että olen edustavan ja viimeistellyn näköinen. Koristan hiukseni sesongin tuorein kukkasin. Vietän päiväni ylellisissä cashmir-neuleissa alppiruusuja hoivaten. Kumisaappaanikin ovat Chelsea Flower Shown erikoismallistosta. Kauniisti hoidetut kynteni olen soinnuttanut puutarhani kukkaisteemoihin. Illaksi vaihdan ylleni Alexander McQueenin aidoista kukista kootun, taivaallisen kauniin iltapuvun. 🙂
Ja minähän siis en ikimaailmassa rämmi kasvimaalla kuraisissa haalareissa ja reikäisissä kastuneissa huppareissa, naama tahmeassa pölyssä ja kynnenaluset mustana, kilon savipaakut rähjääntyneistä vanhoista lenkkareista roikkuen, mullanväristä räkää niistäen, ja ruusunpiikkejä käsivarsistani nyppien, väsyneenä, kiukkuisena ja pahanhajuisena kompuroiden, kiroillen ja vannoen kostoa ampiaiselle, nokkoselle, karviaisenpiikeille, tylsille oksasaksille, katkenneelle haravalle, haljenneelle sadevesiämpärille ja yliluonnollisen sitkeille juurakoille.
Pois se minusta, se on joku ihan muu. Ikinäikinä se en ole minä. Enhän?
kuvat:
1. turborotfl, 2. arelastudio 3. hunterboots 4. ideafornail 5. Alexander McQueen
Vihreää verbaliikkaa
Taimiluetteloiden lukemisen voi ottaa myös tehokkaan verbaalijumpan kannalta. Kasvien nimissä kun vain mielikuvitus on rajana. Niiden on oletettavasti tarkoitus kuvata kasvin ulkomuotoa. Miltä siis näyttävät peruukkipensas, sateenvarjomagnolia, ryöppysinisade ja kotkansiipi? Usein nimi peilaa taimen kasvutapaa tai paikkaa, kuten näissä: ryömivä sinikataja, riippanutkansypressi, surukuusi tai varjorikko.
Moni nimi kai kuulostaa ammattipuutarhurin korvaan ihan arkiselta, mutta amatöörin päässä ne ovat lähinnä huolestuttavia, kuten mooseksenpalavapensas, metallipiikkiputki, varjosiippa tai palavarakkaus. Vielä oudommasta päästä ovat esim. sokeahiirenporras, etelänmunkki, jättipärskäjuuri ja purppurapeikonpähkinä. 
Joissain kasveissa on vähän ällö klangi, tyyliin mykerömaksaruoho, sianpuolukka tai kääpiöhappomarja. Jotenkin vastenmielisiä. Ja tuttuja mutta hassuja ovat ainakin punahattu, mirrinminttu, nukkapähkämö, keltakonnanlilja ja elefanttiheinä. Listalta puuttuvat vielä erilaiset vaiverot, näsiät, sorsimot, peipit ja mitänäitänytolikaan.
Taimitarhalla voisi vähän viisastella: ”Päivää, ottaisin yhden röyhytataren.” ”Anteeksi, missä teillä on rentoakankaaleja?” ”Saisinko yhden pimpinellan, kiitos.” (Puutarhahulluilla on aika halvat huvit.)
Lapiot tanassa, sanat solmussa, ketterästi kasvikauppaan, mars!
kuvat: http://fun-gallery.com/funny-pics/creative/creative-garden-design-3803/ ja http://homegardenseedsorganic.com/tag/crazy-gardens/
Puutarhurin keväthepuli…
Epäilettekö kuuluvanne hieman tärähtäneiden kaupunkitarhurien heimoon?
Kiitos samoin!
Tunnusmerkkejä ovat ainakin nämä:
– tammikuu on ainoa kuukausi, jolloin etanankuvat eivät aiheuta paniikkihäiriötä
– helmikuussa alatte vähitellen räpistellä irti kuukausien horrostilasta
– tilailette impulsiivisesti erilaisia eksoottisia siemenluetteloita
– kaivelette omia siemenvarastojanne kuin mitkäkin gerbiilit
– kyttäätte auringonvaloa sekuntikellon kanssa
– ikkunalaudoille alkaa muodostua ruuhkaa
– ulkolämpömittari on pahin vihollinen ja tärkein liittolainen
– toljotatte lumista puutarhaa ”sillä silmällä”
– luuhailette päämäärättömän näköisenä kukkakaupoissa
– viitsitte ihan loputtomasti kaivella netistä eri yrttilajikkeiden nippelitietoja
– aloitatte neuroottiset pakasteittenpurkuviikot ja soseutetun kasvisruokavalion
– keskustelette suvereenisti eri punajuurilajikkeiden kasvuvaatimuksista
– ennakoitte kasvimaan kääntöhommia varaamalla ajan kiropraktikolta
No, kai sitä ihmisellä huonompiakin harrastuksia voisi olla…
kuvat: Vyacheslav Mischenko (Daily Mail)
Haipakka 
