Turkis on kinkkinen ja tunteita herättävä aihe. Katsantokannasta riippuen ainoa oikea tapa suhtautua turkikseen vaihtelee täyskiellosta ökykulutuksen. Minusta kaikki, mikä vähentää huonoissa häkkiolosuhteissa kasvatusta on askel parempaan suuntaan. Suomalainen kurinalainen kasvatus mieluummin kuin kontrolloimaton kiinalainen, riistaeläin mieluummin kuin tehotuotettu karja, sivutuotteena syntynyt talja mieluummin kuin turkin takia kasvatettu, jne.
Parikin mielenkiintoista suomalaista suunnittelijaa työstää omat design-tuotteensa villieläinten nahoista ja turkiksista, joita ei ole metsästetty tai kasvatettu turkin takia vaan hyödynnetty mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti. Hienoa,  että näinkin periaatteellisessa asiassa uskalletaan ja halutaan vihdoin edetä tinkimättömän designin ehdoilla. Mallistot näyttävät aidosti luksukselta.

Marita Huurinaisen kaunis kuparinhohtoinen myymälä sijaitsee nappipaikalla Galleria Esplanadin katutasossa. WILD-mallistossa on mm. hirvennahkaisia vaatteita ja supikoiran turkista valmistettuja asusteita. Nahoissa saa näkyä niihin luonnossa tulleita jälkiä.

Myös Irene Kostasin ONAR malliston turkisasusteiden materiaalit on valittu eettisin perustein. Käytössä on metsästetyn riistan ja lihantuotannon sivutuotteena ylijääneitä nahkoja sekä kierrätettyjä materiaaleja.

Kuulostaa hurjalta, että nykyään yli puolet metsästetyistä hirvennahoista samoin kuin suuri osa supikoirien turkeista jätetään metsään mätänemään. Hirveää tuhlausta! Toivoa sopii, että riistanhoitoyhdistykset jatkossakin kannustavat jäseniään kehittämään toimintatapojaan riistataljojen suhteen. Lisäohjeita voi etsiä esimerkiksi Suomen riistakeskuksen tai Kokkolan nahkatehtaan sivuilta.

Turkistarhaus on monissa maissa lailla kielletty ja Suomessakin aiheeseen suhtaudutaan kriittisesti: Maaseudun Tulevaisuuden vuonna 2012 teettämän kyselyn mukaan täydellistä kieltoa kannattaa 18 prosenttia äänestysikäisistä, 44 prosenttia hyväksyy turkistarhauksen sillä varauksella, että sen vaatimuksia tiukennetaan ja 25 prosenttia hyväksyy tarhauksen jatkamista nykyisellään. Wikipedian mukaan Suomalaiset turkikset myydään pääasiallisesti Saga Fursin (ent. Turkistuottajat) turkiskeskuksessa Vantaalla. He eivät ole vielä ehtineet kommentoida tiedusteluuni riistaturkisten eettisestä käytöstä. Suomessa turkisnahoista saatu tulo on liikkunut MTT:n mukaan 2000-luvulla 200 ja 300 miljoonan euron välillä.

Pidetään periaatteena tämä:
”The Greatness of a Nation can be judged by the way its Animals are treated”
(Mahatma Gandhi)