Vuodenvaihteen pakkolomalla luin vinon pinon kirjoja. Siinä sivussa söin luvattoman paljon ja ihmettelin maailman menoa. Erittäin suositeltavia hommeleita jokainen.
Kirjavuoden kohokohta
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
Huikean hieno. Pakollista luettavaa jokaiselle, joka on koskaan ollut tekemisissä suomalaisten, amerikkalaisten, Helsingin, Baltimoren, kotimaisten “huippuyliopistojen”, somen, eläinsuojelun, teini-iän, uusperheiden, älypuhelinten, markkinavoimien tai yhteiskunnan kanssa. Jäikö joku vielä ulkopuolelle?
Keittiöön kunniapaikalle
Yotam Ottolenghi ja Sami Tamimi: Jerusalem
Upeasti maustettuja arkiruokia Lähi-idästä. Yhdistelmissä erilaisia etnisiä vivahteita lähialueiden ja siirtolaisten kulttuureista. Uusi lempimausteeni taitaa olla sumac tai za’atar, tahini tekee paluun keittiööni ja seuraavaksi kokeilen suolattuja sitruunasäilykkeitä.
Sohvaperunan sympatiapisteet
Mark Nixon: Much loved
Yksi teddykarhu kertoo enemmän kuin tuhat sanaa…
Mark Nixonin valokuvakirjaan koottujen karhujen kuvissa ja tarinoissa on jotain lumoavan inhimillistä. Reissussa rähjääntyminen kuuluu selvästi asiaan,
siis noinniinkuin elämässä yleensäkin.
Haipakka 