Olen joskus vuosia sitten (dinosaurusten aikaan) saanut porttikiellon erääseen pariisilaiseen trendikahvilaan. Syy ei ollut minun, vaan pöytäseurueen kahden muun jäsenen, pennittömän viulistin ja väsyneen valokuvaajan. Ne söivät nälkäänsä pöytää koristaneen minttupuskan ja tarjoilija sai aivan hirveän raivarin! Oi niitä aikoja! 🙂
Siitä lähtien olen ollut sitä mieltä, että syötävät ruokapöydän koristeet ovat ne kaikkein parhaat, kauneimmat ja tunnelmallisimmat. Esimerkiksi viime viikolla hehkuttamani kukkiva parsakaali sopii salaatin lisäksi vallan mainiosti myös maljakkoon. Yrtit toimivat tietenkin aina, kukkivina tai ei, ja taisin joskus jopa leikellä marjapensaiden oksia isoon asetelmaan sillä ajatuksella, että tuleepahan tehtyä pensaiden karsinta ja sadonkorjuu kertalaakista. Satokauden aikaan kasvimaalla kaikki on jo ryöpsähtänyt niin suureksi, että niistä saa helposti tehtyä valtavia koristuksia isompiinkin hippaloihin.

Osviittana mittakaavasta: parsakaalinkukinnon kaverina kuvassa puutarhacrocsit kokoa 39.
Minkälaisissa ruokapöydissä Christopher ja Victoire nykyään mahtavat viihtyä…?