Koskaan aiemmin ei tämä kerrostaloasukkaiden hyvin tuntema kommunikoinnin muoto ole ollut yhtä suosittu kuin nyt. Vapiskaa some, virtuaalimaailma ja digitaalinen tiedonsiirto, nyt viestitään heippalapuilla!
En tiedä, onko heippalapuilla enemmän vai vähemmän painoarvoa kuin jollain muulla medialla, mutta ainakin niiden sisällön voi yleensä imaista itseensä puolessa sekunnissa ja siirtyä seuraavaan. Useimmiten nimettöminä jätetyt raapustukset pitäisi psykoanalysoida ja tekijä lähettää tutkimuksiin. Känkkäränkkäisiä kiukunpuuskia on paljon, poliittisia post-it lappusia liiankin usein ja akuutteja tiedotteita ehkä joskus, mutta aitoa oikeaa asiaa tuskin koskaan.
Satiiri ja sarkasmi ainakin ovat riskaabeleja lajeja, heippalapuissa erityisen vaarallisia.
Mutta hei, hurraahuuto kaikenlaisen sananvapauden puolesta, allihopa! Heippa!

kuvat: Franck Robichon ja style.com (eivät oikeasti ole edes heippa-ainesta, mutta mielenilmauksia kuitenkin)