Pariisin hirveä tragedia pyöri mielessä koko eilisen, niinkuin kaikilla.
Sattumalta iltakin jatkui ranskalaisissa merkeissä. Osallistuin viinintekijäillalliselle, jolla tutustuimme Sancerren alueen alkuviineihin. Niistä meille oli kertomassa viinitilan isäntä Sebastien Riffault, yksi maailman arvostetuimmista alkuviininviljelijöistä.

Alkuviineissä ei ole mitään ylimääräistä.  Ei lisättyä sokeria, säilöntäaineita eikä mitään muutakaan, millä makua, väriä, kirkkautta tai vahvuutta voitaisiin manipuloida. Luomua potenssiin kymmenen, hitaasti käsityönä.
Ensikosketus alkuviineihin oli oikein positivinen. Niistä löytyi luonnetta, vahvoja kukkaistuoksuja ja mausteisia vivahteita todella runsaasti. Maut olivat mielenkiintoisia, puhtaita ja aitoja.

Galleriaravintola Ondan keittiö loihti upean illallisen. Viineihin soinnutettu menu koostui herkullisesta suppilovahverorisotosta, mureasta angus-pihvistä lisukkeineen, ranskalaisista juustoista viikunahillokkeella ja täydellisen toffeisesta, perinteisestä tarte tatinistä. Jokainen ruokalaji oli nappisuoritus.
Ondan värikäs ruoka-sali oli nyt rauhoitettu kunnioittamaan Trikolorin sävyjä. Kaunista.

Surullinen päivä päättyi siihen, että syötiin, juotiin, juteltiin, naurettiin ja viihdyttiin ruokapöydän ympärillä juuri niin, miten vain ranskalaiset sen osaavat. Sitä ei kukaan voi viedä heiltä pois, ikinä. Merci à tous.

Illallisen järjesti ja Sancerren viinejä tuo maahan Ekowine.