Kirjallisuus kiinnostelee…

kirjat2

Parin sanan pituisia kirja-arvosteluja kevään iltalukemisista:

Atkinson: yli hilseen menevä pökerryttävä elämys, ”mitä jos -teema”
Byers: sietämättömän tukala negaatio, ahdistava luettava
Kardemumma: retroherkullinen pakinasymppis
Kahneman: kevään varmin unilääke (alle puolen sivun annostus riittää)
Ozeki: huolestuttavan hämmentävä, toinen ”mitä jos -teema”
Karjalaisen Tove Jansson: fanitan! Tärkeä!
Morgenstern: aikuisten satu, silkkaa taikuutta!
Mitchell: mahtava historia-overload, keskiaikaista englanti-hollanti-japani-sekoitusta

Jonkin sortin Hertta-sarja olisi tehnyt kesän kunniaksi ihan hyvää, mutta piti sitten “vahingossa” joutua kirjakauppaan…
kirjat3JPG
Mistähän sitä aloittaisi…

Varpunen, rip

varpusensiipi

On kurjaa löytää rappusilta pikkuruinen varpusen siipi. Mikä mahtoi koitua kohtaloksi? Naapurin ilkeä kissa, vieraileva nälkäinen kettu, kasvimaata vandalisoiva teiniharakkalauma, röyhkeä varis…?
Räystään alla varpusten kakofonia kuitenkin jatkuu tuttuun malliin, joten siinä osoitteessa on kaikki hyvin. Onneksi!

Kukkia, perkele!

tyohuoneTätä on pakko hehkuttaa jo etukäteen:
Helsingin Taidehallissa ja Korjaamo Galleriassa avautuu lauantaina, 17. toukokuuta Heikki Marilan näyttely “Kukkia ja perkeleitä”.

_fullCarnegie Art Award (2012) voittajan taide on nähtävä paikan päällä. Se on raakaa ja rajua, rujon kaunista ja vaikuttavan intensiivistä. Tiedossa siis mahtava fyysinen taidekokemus…

_full2Taidehallissa retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon vuosilta 1995–2014 ja Korjaamo Galleriassa uusia teoksia.

kuvat: Korjaamo / Heikki Marila

Nokkonen, nyt!

Nokkonen

Sesongin ensimmäinen sadonkorjuu suoritettu!
Nokkosia. Kattilallinen tuoreita nuppuja, versoja ja latvoja ryöpättynä, ämpärissä varsia ja lehtiä sekä kottikärryllinen juurakoita.

Keittiöön asti päässeet osat piilotetaan tällä kertaa seafood-risottoonohrattoon. Ronkeleille ruokailijoille ei ehkä kerrota, mistä vihreä yleisväritys tulee. Kun mukana on valkoviiniä, yrttejä, sipuleita, pestoa ja paljon sitruunaa, kukaan ei erota nokkosta pinaatista.

Jämävarret muhivat voimajuomaksi kasvimaalle. Nokkosuute on varsinainen tehopakkaus, sillä karkotetaan kirvoja ja lannoitetaan kasvimaata, samalla kun kierrätetään kasvisilppua. Haju tosin on kammottava: pyykkipoika nenässä on ihan MUST.

Juuret ovat ainoa ongelmakohta, varsinkin jos sattuu kaivamaan lehtikompostista peruukkia muistuttavan pöheikön hiuksenhienoa keltaista juurta, joka on sitkeää kuin mikä ja ihan mahdottoman hankalaa saada hengiltä! Naapuri-puutarhuri Helenan vinkkiä noudattaen kuivatan juurakon hengiltä ja nakkaan sen sitten takaisin kompostiin.

Galleria_636x500px_kuva_6

Nokkonen todellakin on kotimaista gourmet’ta parhaimmillaan. Söin viime viikolla lempiravintolassani Ateljé Finnessä paahdettua siikaa, jonka päällä oli pari friteerattua nokkosenlatvaa ja muitakin villivihanneksia. Annos oli suussasulavan herkullinen kuten aina ja ajankohtaisuus tietysti inspiroi viherpipertäjää.

Miksei nokkosta, tätä kaikkien inhoamaa rikkaruohoa siis voisi brändätä huippuhienoksi superfoodiksi? Esimerkiksi Åbyn kartanon tuotteissa idea on jo mukana, tyylikkään houkuttelevana. Luomu-lähiruoka-kierrätys-superfood-gourmet-ajattelua parhaimmillaan! Nokkonen on fiksua luksusta.

ps. Toissa vuonna, räjähtäneitä ruusuryteikköjä raivatessani silppusin myös järjettömän pitkäksi venähtäneitä nokkosenvarsia, melkein kolmemetrisiä ja sitkeitä kuin mitkä! Nokkosta pitäisi käyttää enemmän tekstiilikuituna, hampun j a pellavan tapaan.

kuvat: kasvikirjasto, Åbyn kartano ja Atelje Finne.

Sanotaan EI henkiselle keripukille

Olettehan jo käyneet Tove Janssonin juhlanäyttelyssä Ateneumissa? Se on huikean hieno! Yksi visiitti ei ehkä edes riitä…

tove-jansson-i-ateljé-1956Näyttely esittelee monilahjakkaan, intohimoisen, ahkeran, älykkään, poliittisesti aktiivisen, ironiaa ja ilkeilyä harrastaneen, huimasti aikaansa edellä olleen kuvataiteilijan, pasifistin, kuvittajan, kirjailijan, tyylitaiturin, kosmopoliitin ja luovan hullun…

SelfportraitAlkupaloiksi kannattaa lukaista BBC:n kattava artikkeli Toven elämäntyöstä. Muumit ovatkin niin paljon enemmän kuin pelkkiä satuhahmoja…

samuji-ss14-classic-feeling-book-95bf4022c6cca2085a86285c60325b04Veikkaan, että tänä päivänä Tove pukeutuisi Samujiin. Sillä eikö tällä rannalla, tässä mielenmaisemassa voisi yhtä hyvin seistä Tove, muumipeikko tai Pikku Myy (kuva Ville Varumo, Samujin SS14 Classic- mallisto).

Jansson_02Tove_Jansson_Omakuva_1975_oljyOtsikko? Sen lainasin näyttelyn kuratoineen Tuula Karjalaisen hienosta kirjasta: Tove Jansson Tee työtä ja rakasta. Suosittelen sitäkin lämpimästi!

tumblr_lq6gfpUqsJ1qzso98o1_1280

kuvat ja lisätietoa: © Moomin Characters
(alin ryhmäkuva:Sveriges TV)

Päivän matemaattinen mietelause:

Terveellisiä elämäntapoja tukevien suositusten mukainen
10 000 askelta päivässä on
70 000 askelta viikossa eli
280 000 askelta kuukaudessa, mikä tekee
3 360 000 askelta vuodessa. Tajuttoman monta!
10 000 askelta päivässä ei tee tiukkaa, mutta kuvitelkaapa toisin päin; mitä tapahtuu, jos jättää vuodessa yli kolme miljoonaa askelta ottamatta?

Katastrofi ja katatonia!

Eikä ole ihan samantekevää, minkälaisissa kengissä arkiset askeleet kuljetaan. Hyvä kenkä, terve jalka, iloinen mieli!

Y33

Kuvassa tohvelimaisen mukavat Y3-tossut valmiina valtaamaan kevätkadut.

Mushrooming -sienirihmastoja

Helsinki on taas tänään ihan herkkusienen värinen. Valjun haaleanharmaa, loskainen ja räntäinen. Vai olisiko värisävy enemmän kaurapuuro tai lonkero?

sienet3Sienistä puheen ollen, niitä kasvaa nojatuolini selkämyksessä. Kankaisia, nahkalakkisia  sellaisia, onneksi. Löysin ne aikoinaan Nudgesta alennuskorista. Myös Nudgen ravintolan tyynynpäällisiä koristavat samanlaiset sienet. Sympaattisia! Tykkään idean  hauskuudesta&hulluudesta. Sienet kiinnittyvät pienellä ruuvilla pehmeään pintaan ja niitä oli muistaakseni saatavana myös magneettikiinnityksellä. Sieniä saa nykyään osoitteesta: http://fungimaa.com/shop.

sienet1Suunnitteilla on myös pienen sienifarmin kokeilu keittiön puolella. Löysin nimittäin Polar Shiitake Oy:n sivuilta kotikäyttöön sopivan kasvatusalustan.  Toinen hullunhauska, toimiva ja herkullinenkin  idea!

KASVUALUSTA__vaaleampi_0Sitten vielä hyödyllinen linkki helsinkiläisille pienyrittäjille:

http://www.mushrooming.fi. Koska ”rihmasto” on uusi ”verkosto”! Herkempi ja hienosyisempi! Heh!

ps. Nyt olisi korkea aika tyhjentää pakastimet viime syksyn sienistä. Ne eivät nimittäin pidä pitkistä pakastusajoista. Ainakin suppilovahveroista tulee kitkeriä.

Fredan porot

Temppeliaukion kirkossa käy vuosittain kymmeniä tuhansia turisteja. Heitä varten Fredrikinkadulla kirkon edustalla on neljä matkamuistomyymälää. Niillä kaikilla on omat porot:

uustonttuTämä veijari vahtii hyvin slaavilaisella maulla valittua toppatakkikokoelmaa.

IMG_0529Tässä porolauman pläjähtänein kaveri.

kuvaPoronkarvapeikko on vuosien saatossa ikuistettu satoihin tuhansiin kameroihin.

IMG_0535Viimeisin, mutta jo valmiiksi aika kulahtanut tulokas näyttää läheltä katsottuna lähinnä homeiselta.

Hmmm, tämäkö nyt on sitä kuuluisaa Finnish Designia?? No, eipä taida olla. Porot myyvät pääasiassa geneeristä, ’Made in China’ roinaa, jonka sekaan on eksynyt muutama muumi ja pari kuksaa. Ehkä nolointa on, että kirkon aulassakin kaupustellaan kaiken sortin pikku trinkettejä, ihan silkkaa tilpehööriä.

Suomalainen suunnittelu, lähituotanto ja laatukriteerit äkkiä tänne heti nyt, pliis!