Fashion in Helsinki, kiitos!

Viime viikko oli muodintäyteinen, kiitos Fashion in Helsinki.
Mukaan mahtui seminaareja, näytöksiä, lanseerauksia, pop-uppeja, avajaisia, presentaatioita ja paljon muuta. Taso oli kansainvälisestikin korkea, tekijät huippuammattilaisia ja asenne enemmän kuin kohdallaan.
Yhteenvetona: suomalaisesta muodista on tullut rohkeaa ja älykästä!
Se kommunikoi uusilla tavoilla, sekoittelee traditioita tulevaisuuden innovaatioihin, innostaa ja haastaa, yllättää ja kritisoi, leijuu omissa sfääreissään, mutta jalat kuitenkin tukevasti mullassa tai asfaltilla, tapauksesta riippuen.
Luovuus ja kaupallisuus keskustelevat viimeinkin keskenään. Huumori haastaa haute couturen ja kreisi kohtaa kotikutoisen.
Huomionarvoista oli mielestäni erityisesti vaihtoehtojen ja tyylien runsaus. Niillä erotumme eduksemme jopa ruotsalaisista.
Erityisen lupaavalta tulevaisuus näyttää miesten muodin suhteen. Mallistot ovat ryminällä menossa Pitti Uomoon syyskuussa, sporttityylistä otetaan kaikki irti ja uniikkikappaleita tehdään Bowielta ja Princeltä opitulla rokkikukko-asenteella.
Monipuolisuus näkyy myös kuoseissa, kuvioissa, väreissä ja pinnoissa. Niissä ja varsinkin tekstiilien uusissa innovaatioissa suomalainen insinööritaitokin pääsee loistamaan aivan uusilla, innostavan eettisillä tavoilla.
Lämmin kiitos mahtavista kokemuksista, Pre Helsinki, Aalto international, Aalto university, Sasu Kauppi, Turo, Artek, Mystery, Emma museo, Marimekko, Tre, ihan vain muutamia suuresta joukosta mainitakseni. Kiitos!

 

Kurkumaa kasvattamassa

Olen kovin tohkeissani keittiön ikkunalaudalla pikkuruisessa purkissa kasvavasta kurkumasta. Sen hentoiset taimet ovat lähtöisin Lidlin hevi-osastolta ostetusta tuoreesta luomukurkuman juurenpalasesta. Viereisessä ruukussa inkivääri-serkku virittelee samanlaisia mutta pitkulaisempia varrenalkuja. Omavaraisuus kurkuman ja inkiväärin suhteen kuulostaa aika kivalta, ainakin näillä leveysasteilla ja töölöläisellä ikkunalaudalla tuotettuna…

Ajattelin jo olevani suurikin keittiöpuutarhan innovaatiosankari, kunnes pikagooglasin kurkuman kasvatustapoja. Huomasin, että reheviä curcuma-nimisiä kukkivia huonekasveja onkin myynnissä vaikka missä, Ikeaa myöten. Ehkä ne kuitenkin ovat eri lajikkeita, ei syötäviä?

Oman elämäni Matrix

Olo on viime viikkoina ollut kuin suoraan Matrix-henkisestä ihmiskokeesta. Tai Inka-Maaria Jurvasen piirroksesta. Tai epätodellisesta uudesta Blade Runner -maisemasta. Totaalinen ‘Down and Out’ kokemus. Tietotekniikka ympäriltäni on kaapattu kapine kerrallaan, saastutettu spämmillä ja ylikuormitettu täysin tilttiin ulkopuolisten hyökkäysten kautta.
Kymmeniä tuhansia roskaposteja on luikerrellut sisään ja ulos tietokoneestani. Serverit, yhteydet, ohjelmat ja tilit on startattu, siivottu, suojattu ja saneerattu moneen kertaan.
Samaan aikaan läheiset ihmiset ja eläimet ovat joutuneet poikkeuksellisen voimakkaiden ja vaikeasti diagnosoitavien virus,- ja bakteeriepidemioiden uhreiksi. Jokainen noro/influenssa/mykoplasma/allergia/infektio häilyy lähistöllä.
Tuntuu, että joka suunnalta pommitetaan. Extreme-sääolosuhteetkaan raemyrskyineen eivät ainakaan mitenkään helpota tätä apokalyptista tunnelmaa…
Vähitellen virtuaalivirukset ja biologiset bakteerit on onneksi saatu kuriin eli koneet toimivat ja ihmiset alkavat olla tolpillaan. Varovainen kurkistus ylös, ulos, ensi viikkoon ja kevääseen alkaa olla ajankohtainen, eilisestä lumisateesta huolimatta. Uutta päin.

kuvat: Inka-Maaria Jurvasen näyttelystä Muu Galleriassa.

Vihertää…

Kalenterin väriperiaate: jouluna pitää olla valkoista ja vappuna vihreää, ei toisin päin. Ensimmäinen ei viimeksi toteutunut eikä taida toteutua toinenkaan. Mutta vähitellen, vääjäämättä, vihreään suuntaan kuitenkin mennään. Ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Yöpakkasten takia istutukset jumittavat vielä keittiön lattialla, ei kiva.

Kilpipiilea ja viherminttu siinä sivussa kiittävät, ne saivat uudet ruukut ja lisää multaa, kun istutusruukut loppuivat kesken.

Nelson Gardenin MikroLeaf vihanneskrassit pyrkivät jo ulos.Turbaanikurpitsan ensiesiintyminen. Jättiläisauringonkukkien vauvavaihe.

(Ylimmässä kuvassa 12 v. laakeripuu imee valoa ikkunasta.)

Design District, Helsingin luova ydin

Hei, sinä bisnespukeutuja siellä!
Moikka, koko perheen konkkaronkka!
Huhuu, kiireinen ruuhkavuosirutistaja ja utelias eläkeläinen!
Terve, tekemisen puutteesta kärsivät teinit.
Hellohello, shoppaholics, design fanatics et al…
Tässä teille kaikille vinkkiviitonen: lähtekää tutkimusretkelle eteläiseen Helsinkiin!

Osallistuin viime viikolla Design District -illan mediakierrokselle ja vaikutuin. Design District Helsinki on paljon enemmän kuin olin muistanutkaan. Se koostuu yli kahdestasadasta tarkkaan kuratoidusta toimijasta. Mukana on muotia, ruokaa, taidetta, designia, palveluja, hotelleja ja paljon paljon muuta; yhdistävä tekijä on muotoilu, tärkeänä osana kunkin jäsenen omaa konseptia.

Design Districtiin uutta puhtia puhaltava toiminnanjohtaja Minna Särelä vinkkaa, että DDH:n karttaa hyödyntämällä helsinkiläisetkin voivat löytöretkeillä alueella kuin turistit konsanaan, hauskasti ja helposti. Teeman voi valita oman mielensä mukaan, sisältöä kyllä riittää vaikka lapsiperheen retkelle, taidekierrokselle tai vaatekaapin uudistusprojektille.

Erityisen kiinnostavaksi Design Districtin tekee se, että jäsenistöön mahtuu niin laaja skaala omien alojensa edustajia kansainvälisistä huippumerkeistä arvostettuihin kotimaisiin lahjakkuuksiin.

Täydellisen minikaupunkiloman voi suunnitella vaikkapa lauantaille, 20. toukokuuta. Silloin Helsingissä pyörähtää käyntiin kukkateemainen Ihana Helsinki -festivaali Ravintolapäivineen ja designalueen päätapahtuma on Dianapuistoon kohoava Design District Market. Save the Date!

kuvat:
keramiikkaa: Lokal-gallerian myymälässä Annankadulla
lasihelmiä: Niina Halosen Lasi & Koru Studio
Niimaar, pop-up vieras Out of the Dark konseptimyymälässä
yksityiskohta Ivana Helsingin Animal Rights! -malliston farkkurotsista
pikkupurtavia Hotel Lilla Robertsin Lilla e. baarissa
aurinkolasit, Oliver Peoples for Alain Mikli

ARS17 -Hello World!

Hei maailma! Hej världen! Bonjour le monde! Привет мир! 「こんにちは世界」
ARS on täällä taas, oletko valmis?
Tänä vuonna tarkastelun kohteeksi on nostettu nykytaiteen globaali digitalisoituminen. Sitä käsitellään kerrankin inhimillisistä, ei teknisistä lähtökohdista. Se on osa elämää. Hyvä!
Kiasma on rakennuksena mitä täydellisin näyttelyn teoksille. Siellä tuntee olevansa löytöretkellä tulevaisuuteen. Kurkistellen ja seikkaillen, arvoitus toisensa jälkeen avautuu kulmien, kerrostumien ja kaarien takaa.

Nyt jos koskaan näyttelylle kannattaa varata runsaasti aikaa. Mukana on lukuisia töitä, jotka vaativat hiljentymistä, paneutumista ja keskittymistä. Kärsivällisyys kyllä palkitaan ja harmaat aivosolut virittyvät ylikierroksille.
Jos mahdollista, kannattaa suunnata Kiasmaan epätavalliseen aikaan, joko hyvin aikaisin tai oikein myöhään, ruuhka-aikojen ulkopuolella. Teoksiin pitää voida ottaa etäisyyttä, niitä pitää seurata hiljaisuudessa, niille on annettava hetkinen koska ne eivät välttämättä avaudu saman tien tai esitä itsestäänselvyyksiä. Niiden parissa on hiippailtava mietiskellen, kuin aikakoneen salamatkustaja.

Kiasman näyttelyä täydentää verkossa ARS17+ Online Art, osoitteessa www.arsplus.fi. Siellä selviää mm. miltä näyttää kombucha-bakteerien ja runotekstien interaktiivinen kehitys.

Myös Kiasma-teatterissa on luvassa vaikuttavia, rajoja rikkovia esityksiä.

ARS17 31.3-10.9.2017/14.1.2018

kuvat omia tai Kiasman/Pirje Mykkänen ja Petri Virtanen

Kahvilleee!! +kahvilasuosikit

Elämää suurempi kysymys: mikä tekee kahvilasta sen kaikista mieleisimmän? Oikea fiilis syntyy näistä:
– sijainti, sijainti, sijainti (joskus piilossa, joskus ytimessä)
– laatukahvi (ilman tätä ei ole mitään)
– luomu, lähi ja etiikka (koska ollaan sivistyneitä)
– sisustus (voi olla mitä vaan, kunhan on yksilöllinen)
– ihmiset, tiskin molemmilla puolilla (jotta ansaitsevat toisensa)
– idearikkaus ja yksilöllisyys
– raikkaus ja tuoreus
– parhaat pullat ja sämpylät
– hyvät smoothiet ja tuoremehut
+ tietenkin siisteys, tyyli, valo, äänet, tuoksut jne.jne.

Edesmenneet Kahvila Suvanto ja Cafe Kokko olivat vailla vertaa. Myös Kanniston leipomon putiikit koukuttavat, samoin Cargo coffee. Myös Gastro cafe Kallio on ehdottomasti mukana lemppareissa, vaikka siellä tuleekin ennemmin syötyä oikein kunnolla pelkän kahvittelun sijaan.
Eilen testattu WELL pääsee saman tien listalle hirmu kivan vegekonseptinsa ja kaupungin käytännöllisimmän sijainnin ansiosta. Museokadun Kahvila Marocco taas pysyy mukana klassikkomeiningillään ja salaateillaan.
Paljon kehutut Kaffeli & Voffeli ja Cafe Rouge odottavat vielä testausta.
Merenrantakuppiloista suosikit ovat Hernesaaren Birgitta ja Eiranrannan Carusel.
Legendaariset Café Succès ja Cafe Regatta tippuvat pois nuhjuisuutensa ja toimimattomuutensa takia.
Mikä unohtui listalta? Mikä on oma suosikkikahvilasi? Miksi?

+ keväämmällä kannattaa tietenkin myös ottaa ilo irti take-away vaihtoehdoista. Esim. WELL-kahvila tarjoaa vapusta alkaen erinomaisen vegaanisen Wellsinki picnic bagin kaikkine tarvikkeineen.

(ylimmissä kuvissa kuitenkin se kahveista tärkein, eli aamukahvi kotona, tämän hetken lempparimukina Raaka Rån kuppi)

 

Taidetta…

Kotimaisen taiteen ja designin ystävän on syytä aktivoitua. Ainakin nämä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa:

Taidehallissa on esillä Anu Pentikin valtavia keramiikkainstallaatioita 14.5.2017 saakka.

Ateneumissa pääsee katsomaan Tuulikki Pietilän tyylikästä grafiikkaa 9.4.2017 asti, sekä Tuomo Sepon laajasta kokoelmasta valikoitua “Valo muuttaa kaiken” näyttelyä 16.4.2017 asti.

Ornamon teosmyynti ja Taidemaalariliiton teosvälitys houkuttelevat 19.3.2017 asti Kaapelitehtaalle.

HAMiin Tennispalatsiin on koottu Modernia elämää! – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys -näyttely, jossa on mukana arkkitehtuuria, muotoilua, kuvataidetta ja valokuvaa 30.7.2017 asti.

Räsymatto: Tuomo Sepon itsensä kutoma
Nojatuoli: 1932 © Alvar Aalto -museo / kuva: Maija Holma
Tuulikki Pietilä: “Tour de France” 1951, kuivaneula  / kuva : Nina Pätilä
Sanomalehdestä punottu teos, Minnamarina Tammi: Entten…Tentten…
Maalaus, Päivi Allonen: Aamuruuhka

 

Itkupillin pelastus

Helsingissä on nyt pölyisempää kuin Saharassa. Hiekkapyörteitä ei pääse pakoon millään. Eikä vaakasuoraan puhaltava hyytävä viima suinkaan paranna tilannetta. Hampaissa rahisee ja silmissä on hiekkapaperia. En tiedä, miten pärjäisin ilman tätä:

Tearsagain Sensitivestä on tullut käsilaukkuni vakiovaruste. Kokeilin suihketta ensimmäisen kerran toissa vuonna ja nyt on menossa jo ties kuinka mones pullo. Kosteuttava suihke on nopea, helppo ja luonnollinen tapa rauhoittaa kuivat, kutisevan kyynelehtivät silmät. Sisäilmakin osaa olla inhottavan kuivaa, joten suihke on usein käytössä myös aikaisin aamulla. Säilöntäaineettomuudestakin tulee plussaa (enpä ollut edes osannut ajatella, että monissa silmätipoissa sellaisia on). Lämmin suositus kaikille kuivien silmien kanssa kärvistelijöille. Olkoon tämä kevät katu-ja siitepölyineen, hiekkaroiskeineen, merituulineen ja lentävine roskineen edellisiä kepeämpi.

 

#uskallavain #kalevalakoru

Ihanaa kansainvälistä Naisten Päivää!
Osallistu sinäkin Kalevala korun keräykseen, jonka tuotolla tuetaan Tyttöjen talon toimintaa. Kerro omakohtainen tarinasi siitä, miten olet rikkonut naiseuteen liittyviä normeja #uskallavain ja #kalevalakoru.
Naisten perustama ja naisten ylläpitämä Kalevala koru näyttää suuntaa ja kulkee rohkeasti omia polkujaan, mukanaan ripaus peppipitkätossumaista anarkiaa.Itse taisin rikkoa kaikki mahdolliset tyttömäisyyden rippeetkin, kun valoin omin käsin sokkelin mökkiini. Betoninkokkareita hiuksissa, palohaavoja käsissä(tulikuuma akkuporakoneen terä) ja polvet ruvella eli ‘Hetkeni betoniraudoittajana’, siitä oli neiteilyt kaukana!

Kuvissa Kim Simonssonin ja Kirsti Doukaksen yhteistyönä valmistuneet korut “Lätäkkötyttö” ja “Sylkevä tyttö”.