Mikähän siinä on, kun näitä erilaisia palloja jotenkin tuppaa kertymään meille jos jonkinlaisista syistä. Edellinen satsi ehdittiin esitellä jo vuosi sitten, mutta nyt on ihan selvästi otettu askel teknisempään suuntaan. Viimeksi pallojen pointti oli muistaakseni se, ettei niissä oikein ole mitään pointtia, kun nämä uudet taas ovat jotakuinkin korvaamattomia: Gymstickin harmaa jumppapallo ei ole minulla jumppaleluna vaan istuimena tietokoneen edessä. Olen kuulemma naurettavan näköinen, kun tönötän siinä pyrstölläni. En epäile sitä hetkeäkään, mutta selkä kiittää.

Vihreä ihmepallo puolestaan asuu pesukoneessani. Way of life -nettikaupan hybridipallo pesee vaatteet ilman pesuainetta. Vähän mystisen kuuloinen emäksisyys -toimintaperiaate vaikuttaa ensin huuhaa-teorialta, mutta skeptisestä asenteesta huolimatta päätin antaa pallolle ja sen sisältämille keraamisille kiteille mahdollisuuden. Alkusysäyksen sain siitä, kun puhdistin pesukoneen poistoputkesta desikaupalla harmaan saven näköistä möhnää, jota tavallisista pesuaineista kertyy. Tähän mennessä pallopyykki on ollut puhdasta ja täysin hajutonta, mikä on plussaa hajuste-yliherkälle.

Kolmas pallo on piikikäs pelastajani. Energeticsin ompun kokoinen punainen pirulainen joutuu yleensä jalkapohjan alle möyhennettäväksi, joskus selän ja seinän väliin lapaluiden korkeudelle, kallonpohjan niskakuoppaan tai si-nivelen kohdalle ristiluun sivuun. Olo on auvoisa piikkipyörittelyn jälkeen. Suosittelen lämpimästi kaikenlaisiin jomotuksiin.

Joojoo, ihan pöljä tekstinaihe nää pallot, tiedetään. Mutku (mutta kun!) meinaan änkeytyä erääseenkin kirjoituskoulutukseen ja outojen/hassujen/väärien/tyhmien/tylsien/kaikkien aiheiden käsittely on hyvää treeniä…
“Balls, vol 2”, jotta elämä olisi vähemmän kulmikasta. 🙂